Sanna Marin ja Aino-Kaisa Pekonen syyttelevät kuntia hengityssuojaimien puuttumisesta 

         8.4.2020 

Korona-epidemian takia sairaaloiden FFP3-hengityssuojaimista ja kirurgisista suu-nenä-suojista on ollut huutavaa pulaa. Kunnat ja sairaalat ovat sitä mieltä, että näiden kriisiolojen varastoiminen kuuluu Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviin.

FFP3-hengityssuojain

Kirurginen suu-nenäsuoja

Sosiaaliministeri Pekonen ja pääministeri Sanna Marin otti asiaan toisenlaisen kannan. Ministerien mukaan sairaalat ja kunnat itse ovat laiminlyöneet oman varastointivelvoitteensa.

https://www.facebook.com/akpekonen/posts/10156852643962213	Sosiaali-. ja terveys- ministeri Anna-Kaisa Pekosen Facebook-nä- kemys varastointivel- vollisuudesta.
https://twitter.com/MarinSanna/status/1247792052332408833	Pääministeri Sanna Marin kertoo Twit- terissä oman näkemyksensä, kenen syytä suojaimien puute on.

1.) Laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista 979/2008

Suomen lainsäädäntö käsittelee varmuusvarastoinnin asiaa  Laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista 979/2008 säädöksen alla. 

Tämä lainsäädäntö koskee kuitenkin vain lääkkeitä ja lääkeaineita, ei sairaanhoidon tarvikkeita, kuten hengityssuojaimia. Sairaanhoitoyksiköt velvoitetaan varastoimaan lääkkeitä 3-6 kuukauden tarvetta vastaava määrä. Lääkkeistä ei ole korona-kriisin aikana ollut mitään puutteita. 

Suojaimista ei anneta mitään velvoitteita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut hengityssuojaimia koskien 

ohjeet 2) 3) ja 4)  jotka ovat keskenään osin ristiriitaisia.

2.)" Terveydenhuollon valmiussuunnitteluopas" 18.10.2002

1.4 Huoltovarmuus

Huoltovarmuutta ylläpidetään seuraavin varastointimuodoin:

Varmuusvarastointi
Huoltovarmuuskeskus pitää yllä lain edellyttämiä valtion varmuusvarastoja. Valtion varmuusvarastoissa on öljytuotteita, viljaa sekä teollisuuden kriittisiä raaka-aineita. Huoltovarmuuskeskuksella on keskussairaaloissa lääkintämateriaalin ja -tarvikkeiden varastoja. Näiden varmuusvarastojen riitto vastaa 3 - 6 kuukauden normaaliolojen kulutusta.

Velvoitevarastointi
Laki velvoittaa maahantuojia, valmistajia ja käyttäjiä pitämään varastoja. Lääkkeiden velvoitevarastointilain piiriin kuuluvat lääkehuollon kannalta keskeiset tuontilääkeaineet ja maahan tuotavat lääkevalmisteet. Varastointivelvoite
koskee lääketehtaita ja maahantuojia. Tämän lisäksi terveydenhuollon laitokset varastoivat peruslääkkeitä.

Terveydenhuollon valmiussuunnitteluopas ei aseta sairaanhoitoyksiköille tai kunnille mitään velvoitteita varmuusvarastojen ylläpidosta.

Opas mainitsee ainoastaan Huoltovarmuuskeskuksen ja toisaalta maahantuojien velvollisuuden varastoida lääkintämateriaalia ja tarvikkeita.

3.)" Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen" 15.1.2010

Lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetulla lailla (979/2008) on annettu materiaalisen valmiuden turvaamiseksi säännöksiä elintärkeiden lääkkeiden riittävyydestä. 

Terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden saatavuus perustuu suurelta osin tuonnin varaan. Tästä syystä sairaaloiden ja terveyskeskusten on STM:n ohjeiden mukaan varastoitava lääkintämateriaalia ja terveydenhuollon tarvikkeita kuuden kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä. Tärkeimpien terveydenhuollon laitteiden varaosia tulisi olla 12 kuukautta tarvetta vastaava määrä. 

Tämän lisäksi on valtion varmuusvarastoihin hankittu kertakäyttömateriaalia noin kolmen kuukauden kulutusta vastaava määrä.

Tähän ohjeeseen ministeri Pekonen viittasi. Tässä sairaaloita velvoitettaisiin pitämään suojainten varastoja..

4.) "Materiaalisen pandemiavarautumisen työryhmän raportti" 25.11.2013

Hengityksensuojaimet, silmiensuojaimet ja kirurgiset suu-nenä-suojukset

Valtakunnallinen FFP3-hengityksensuojainten hankintatarve on noin 400 000 suojainta. Silmiensuojaimia tarvitaan sama määrä kuin hengityksensuojaimia. Kirurgisten suu-nenäsuojuksien tarve on noin 3,7 miljoonaa kappaletta. Kirurgisia suu-nenäsuojuksia on Huoltovarmuuskeskuksella riittävä määrä, joten sairaanhoitopiirien ei tarvitse niitä tätä tarkoitusta varten hankkia.

FFP3-hengityksensuojainten ja silmiensuojainten hankinnat olisi edullisinta toteuttaa
sairaanhoitopiirien yhteishankintana, yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Hankinnan tulisi
tapahtua vuoden 2015 alkuun mennessä.

Päivän aikana muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö puuttui tähän suojainasian kinasteluun omalla tiedotteellaan:

"– Nyt pitää yhdistää voimat ja 

lopettaa keskinäinen syyllistäminen." 

Sanoo Niinistö tiedotteessansa.

Tästä huolimatta pääministeri Marin jatkoi asiasta vielä illan A-studiossa. Pääministeri väitti edelleen että nimenomaan Pandemia-suunnitelmassa vaaditaan kunnilta 3-6 kuukauden varmuusvarastointia kaikissa suojaimissa:

Kuten yllä olevasta pandemiavarautumisen raportista näkyy, on pääministeri Marinilla tältä osin virheelliset tiedot. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Huoltovarmuuskeskus toteavat että Huoltovarmuuskeskuksessa olevat suu- nenäsuojukset yksinään riittävät pandemiatapauksessa koko maan tarpeeseen.

Ohjeessa sanotaan selkeästi, että sairaanhoitopiirien ei tarvitse varastoida suu-nenäsuojuksia lainkaan. Huoltovarmuuskeskuksen 3.7 miljoonaa suojainta riittävät koko maan tarpeisiin.

FFP3-hengityssuojaimista todetaan, että ne olisi edullisinta suorittaa yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. 

Mitään tahoa ei kuitenkaan ohjeessa velvoiteta ottamaan yhteishankintaa hoitaakseen, eikä mikään taho myöskään valvo, että määräystä noudatetaan 

Kumpi on oikeassa, ministerit vaiko sairaalat?

Jos noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön antamaa uusinta ohjetta, niin kunnilla ja keskussairaaloilla ei ole ollut velvoitetta varastoida kirurgisia maskeja, mahdollista pandemian mittakaavaa varten. Sen varastoinnin hoitaa Huoltovarmuuskeskus.

FFP3-hengityssuojaimien osalta varautumisohje ei  ole aivan selkeä, niiden osalta sairaaloilla voi olla jotakin varautumisvelvoitetta. 

Suomen kokoisen pienen toimijan olisi järkevintä tehdä tällaiset pandemia-varautumisen hankinnat yhteishankintana. Silloin tällaisen hankinnan koordinoija olisi Huoltovarmuuskeskus, jonka toimenkuvansa mukaisesti on juuri kriisiaikoja varten aikanaan perustettu. Yhteishankintaa ei ole kuitenkaan suoritettu.

STM:n ohjeistuksessa on toinenkin epäselvä ohje:  

"STM:n ohjeiden mukaan varastoitava lääkintämateriaalia ja terveydenhuollon 

tarvikkeita kuuden kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä."

Esimerkiksi sairaanhoitajan ja kotisairaanhoitajan, mielisairaanhoitajien jne.  ei ole normaalitilanteessa tarvetta suojata potilaita mahdollisia hoitajan kantamia viruksia vastaan. Näin suu-nenäsuojuksia ei tarvita normaalina aikana lainkaan, niiden tarve on 0 kpl. 

Tällöin STM:n ohjeistuksen määrittelemä kuuden kuukauden varautuminen pandemiaa varten varattava määrä on 6 x 0 kpl = 0 kpl suojaimia. Siksi pandemiaan varattavien tarvikkeiden määrien laskentakaavoja olisi jollakin tavoin järkeistettävä.